Heinäkuun lauantaina lähdimme taas kohti Suomenlahden ulkosaaristoa, jossa olen jo monet kerrat käynyt. Ensimmäisen kerran talvella, kun olin vasta aika pieni, noin viiden kuukauden ikäinen. Sekin oli valtavan hieno reissu. Ja kaikki ovat olleet upeita matkoja, kun saan siellä juosta vapaana missä vaan ja tutkia paikkoja. Silloin talvella Suomenlahti oli jäässä ja tilaa juoksemiseen oli tietenkin valtavasti.

Nyt heinäkuussa oli hirmu kuumaa, sillä mittarissa oli jatkuvasti lähes +30 astetta. Siksi veneilimme paljon, sillä moottoriveneessä tuulee sentään aina.

Paljon vietimme aikaa myös saaressa, vaikka olikin aika lämmin sää. Oli mukava muistella sitä talvireissua, kun nyt makoilin mökin terassilla ja aurinko porotti turkkiini. Mutta silloin talvella oli kova pakkanen jäällä ja minulla paksu, lämmin turkki päällä.

Kävimme eräässä kalliosaaressa syömässä eväitä ja kiipeilemässä siellä

Tuolla taivaan rannalla näkyy saari, josta Juha Vainio teki laulunsa "Yksinäinen saarnipuu"

Jatkoimme matkaa mökkisaareen

Lounatkalliolla kävimme myös, se on tuttu paikka minulle. Siellä olen ennekin kiipeillyt.

Onkohan täällä minun jälkiäni

Lounatkalliolta näkee kauas ja siellä on paljon sileitä kallioita juoksemiseen.

Istuskelin kalliolla ja katselin kauas

Tämä on joki

Kalastajakylässä olivat verkot kuivumassa

Tällaista oli talvella täällä saaristossa.

Oli mukava juoksennella

Tänäkin kesänä olen reissannut auton etupenkillä kuten ennenkin ja seurannut siitä matkan taittumista.Hieman on ollut kehnoa säätä tänä kesänä, mutta uskon että se tässä kesäksi vielä muuttuu. Merenrannoilla on mielipaikkani ja varmaan järvien rannoillekin eksyn usein, sillä vesien äärellä on aina kaunista. Tässä on suunnitteilla vielä monta mukavaa seikkailua tälle kesälle.

Mukavaa ja lämmintä kesää toivottelen kaikille koirakavereilleni!

On pitkästi yli vuosi, kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Täällä "vuodatus.netissä" on ollut jotain sählinkiä, joten ei ole voinut kirjoitella, mutta nyt kaikki toimii hienosti. Joten voin kertoa kuulumisiani.

Elämä on ollut aivan yhtä ihanaa kuin ennenkin ja paljon kaikenlaista jännää on tapahtunut. Olen kulkenut luonnossa, merenrannoilla ja metsissä kuten pienenäkin. Merenrannat ja kalliot kiinnostavat, kun kallioilla voi juosta ja makoilla kesäisin auringossa ja katsellä kauas ulapalle, jossa purjeveneet ja laivat kulkevat ja lokit kirkuvat taivaalla. Tykkään myös korkeista paikoista kuten mäet ja kalliot, joille voi kiipeillä ja sieltä katsella maailmaa, niinkuin olisi Lapissa tuntureilla. 

Paljon olemme tehneet autoreissuja täällä Etelä- ja Keski-Suomessa ja tavanneet mukavia ihmisia ja kivoja koirakavereita, niin tyttöjä kuin poikia. Täällä aika lähellä kotiani asuu myös uusi tuttu koirakaveri, Kaspian, jonka kanssa usein iltaisin teemme jännittäviä iltalenkkejä hämärässä ja pimeässä. Joskus innostun liikaakin haukkumaan, kun on niin kivaa meillä yhdessä.

Ollille ja Kaisalle on myös syntynyt uusi pikkusisko, Laura, joka ei pelkää lainkaan minua, ottaa vain turkistani kiinni tai hännästä ja huutaa hauva, hauva ja paijailee minua. Laura on kiva pieni tyttö ja on jo yli vuoden ikäinen.

Skatanniemessä purjeveneitä seuraamassa

Merenrantakalliolla

Merenrannalla

Kemiönsaaren läntisimmällä merenrannalla, lähes Saaristomeren kansallispuistoa

Pian syömme eväitä tässä, olemme Hiittisissä

Nuuksion metsässä juoksemassa

Nuuksiossa

Nuuksiossa

Nuuksiossa

Nuuksiossa

Hei, täällä minä vielä olen! Nuuksiossa!

Merenrannoilla tuulessa, kallioilla maaten on vilpoisinta.

Olen jo pitkään ollut 10 kuukauden ikäinen ja elämä tuntuu ihanalta. Kesä on tullut ja ulkona on vihreää ja kiva on juoksennella nurmikoilla, makoilla vilpoisella ruohikolla. Mutta on varottava, ettei karvoihini tartu mistään punkkeja. Ne eivät ole kivoja. Aivan alkukesästä sain otsaani kaksi sellaista, mutta sen jälkeen ei ole enempää tullut. 
Turkkini on tosi paksu ja tuuhea. vielä olen pärjäillyt, mutta entäs heinäkuussa . . . .  No, käymme niin paljon tuolla merenrannoilla, että siellä merituulessa on vilpoisampaa. Nämä seuraavat kuvat onkin otettu merenrantaretkellä.
Kaikille vaan toivottelen hienoa juhannusta, sitä keskikesän juhlaa!