Ulkona on niin märkää ja kuraista, että minulla on aina vaaleat tassuni kurassa ulkolenkin jälkeen, mutta ei se oikeastaan mitään haittaa, kun kuitenkin tykkään olla ulkona paljon. Minulla on onneksi hieno, musta sadetakki silloin, kun vettä sataa oikein kovasti. En sitten ole ihan läpimärkä, kun tulen kotiin. Sateessa on kiva kävellä sadetakki päällä pitkiäkin lenkkejä. Yksi pieni lapsi kyllä sanoi nähdessään minut sadetakissa, että tuolla on kissa. Olenkohan kovastikin kissan näköinen. No olen paljon pienemmän näköinen silloin, kun turkkini on piilossa sadetakin alla. Pistetäänpäs tänne kuva, Näyttääkö kissalta?

Jouluun ei ole enää viikkoakaan. Se on minun ensimmäinen jouluni. Ainakin yhden lahjan saan. Tiedän sen, koska lahjapaketti on keittiön pöydällä. Ei se ole luu, eikä mikään syötävä. Enkä tiedä, mitä sisällä on. Kerran vaan nousin tuolille ja nuuskaisin sitä pöydän reunalta, niin sanottiin, että siihen ei saa vielä koskea. Paketin saa avata vasta jouluaattona. Jouluaattona tehdään kaikki, avataan paketti, syödään jotain luita, Outi, Kaisa ja Olli tulevat silloin meille ja pitää olla myös kiltti. Se on sitten varmaan hieno päivä.

Nyt kun on ollut hirmu pimeätä, niin täällä kotona joka paikassa palaa kynttilöitä, terassilla on ollut jouluvalot jo kauan ja lyhdyissä on kynttilät. Siksi terassilla on illallakin aika valoisaa ja siellä on mukava minun istuskella ja katsella, mitä pihalla tapahtuu. Aina siellä kulkee lapsia ja isoja ihmisiä. Myös keittiön ikkunasta on kiva katsella, kun minulla on siinä korkea tuoli. Näen autojen ajavan tiellä ja työkoneita, jotka tekevät asfalttia isolle tielle ja vievät rakennuksille tarvikkeita.

Päivällä olen jo monesti käynyt koirapuistossa. Joskus siellä on ollut tosi kivoja koirakavereita, joiden kanssa olemme juosseet hurjaa vauhtia. Kerrankin oli siellä sellainen valkoinen japanin pystykorva, joka oli tosi mukava. Leikimme yhdessä kauan, eikä siellä silloin ollut muita koiria. Eilen kun kävimme koirapuistossa, siellä oli minua kaksi kuukautta vanhempi minun kokoinen koira, mutta ei se osannut leikkiä. Se vaan koko ajan juoksi päälle ja kaatoi minua. Ei se ollut yhtään kivaa, kun vielä on näin kuraiset kelit. Lähdinkin pian pois. Varmaan joskus on taas kivaa.

Osaan jo kaikenlaista. Osaan antaa tassua, osaan käskyt istu, maahan ja tänne. Tänne-käskystä tulen vierelle vasemmalle puolelle istumaan. Maahan mennessä minä oikealla tassullani aina pyyhkäisen oikeata korvaani. Se on kuulema hauskan näköistä. Sitten kaikki hoitojutut on kivoja. Korvat katsotaan, samoin hampaat ja kaikki neljä tassua tarkistetaan. Sitten harjataan ja kammataan turkkini. Minulla on kaikki muut hampaat lähteneet paitsi pari kulmahammasta ja tuo pentukarvakin lähtee vähitellen turkistani kampaamalla.

Tällaista tämä joulun odotus on!

Kiitos kaikille, jokaiselle  ihanista joulukorteista, joita on tullut meille valtavasti. Taapanterin kennelin Janikalta tuli upea lappalaiskoira-joulukortti tonttuineen kaikkineen .

Sateella sadetaKISSA

Keittiön ikkunasta voi seurata. mitä ulkona tapahtuu

Kävimme välillä pesemässä auton puhtaaksi pahimmasta kurasta